15 Helmikuu, 2010 klo 11:38 |
En ole aikaisemmin lukenut Leena Krohnia. Nuorempana luin lähinnä käännöskirjallisuutta, sitten en oikein mitään, ja nyt huomaan yhä useammin tarttuvani kotimaisiin kirjailijoihin.
Unelmakuolema oli minusta kovin pessimistinen kirja, jopa nihilistinen? Jotenkin kovin karu kirja sekä maailmaltaan, että ilmaisultaan. Päähenkilö oli symbolisesti lääkäri, elämän ja kuoleman vallitsija, nimeltään Lucia. Mutta miksi juuri Lucia? Ehkä valon tuoja, pyhimys? [...]
Lue koko merkintä Leena Krohn, Unelmakuolema. (Teos, 2004)
15 Elokuu, 2009 klo 9:14 |
Kummitusjuttu Barcelonan piemästä puolesta. Kertomus ikuisesta rakkaudesta. Psykologinen dekkari. Kirja kirjoittamisen tuskasta ja ihanuudesta. Elämäntarina. Kaikkea tätä - ja vielä varmasti jotakin, mitä en nyt muista - on Zafónin Enkelipeli, joka lähinnä hämmentää runsaudellaan.
Kirjoitin “lähinnä”, koska 600-sivuisen kirjan 400 ensimmäistä sivua pidin lukemastani. Tarinan alku tempaisee mukaansa nuoren, lahjakkaan kirjoittajan uran ensimetreille. Tapahtumat ovat polveilevia [...]
Lue koko merkintä Carlos Ruiz Zafón: Enkelipeli (El juego del ángel, 2008. Suom. Tarja Härkönen & Anu Partanen. Otava, 2009)
6 Elokuu, 2009 klo 1:22 |
En ole polvillani enkä tiristele liikutuksen kyyneleitä niin kuin kritiikkien mukaan pitäisi luettuaan tämän kohutun ja kehutun teoksen. Silti norjalaistaustaisen Paul Austerin vaimon, kirjallisuustieteen tohtorin ja taidehistorian tuntijan esikoinen on ehdottomasti lukemisen arvoinen kirja, joka pohdituttaa vielä pitkän aikaa lukemisen jälkeen.
Kaikki mitä rakastin on taidehistorian professorin Leo Hertzbergin tarina kaikesta, mitä hän rakasti ja minkä hän [...]
Lue koko merkintä Siri Hustvedt: Kaikki mitä rakastin (All I loved, Otava, 2008)
2 Huhtikuu, 2009 klo 11:22 |
Ei ole ihme, että Kazuo Ishiguron monitasoinen romaani on saanut nuoresta iästään huolimatta klassikkon aseman. Kirja vie lukijansa 1900-luvun alun ja puolenvälin Englantiin: isoihin kartanoihin, pikkukyliin, maaseututeille, lordien juhlapäivällisille ja palvelusväen ahtaisiin tiloihin. Kirjan tiheä tunnelma tuo mieleen lapsuuden Hercule Poirot -elokuvat ja toisaalta Bertien ja Woosterin. Romaani kertoo traagisista kohtaloista ja menetetyistä tilaisuuksista, vanhenemisesta [...]
Lue koko merkintä Kazuo Ishiguro: Pitkän päivän ilta (Tammi, 1990)
5 Heinäkuu, 2007 klo 4:26 |
Blogistanian entisenä asukkaana olen viime aikoina kierrellyt taas kiinnostuneena sen tienoilla. Ja mikä sattuma, kirjapäiväkirjani loppui jokin aika sitten. Mikä ihana tekosyy aloittaa uusi blogi!
Lue koko merkintä Alku
marenki
julita